Aktiiviset primitiivirefleksit luovat hermostoon epätasapainotilan, josta hermosto viestii erilaisina haasteina ja oireina. Primitiivirefleksien aiheuttamat oireet voivat olla todella moninaisia ja vaihtelevat eri henkilöiden välillä. Samoin refleksien voimakkuus vaihtelee. Kaikkia refleksejä yhdistää se, että ne kuormittavat hermostoa ja niiden vaikutuksesta hermosto ei voi toimia vapaasti sille kuuluvalla tavalla. Hermoston kuormitus voi näkyä niin emotionaalisina, kognitiivisina, fyysisinä kuin motorisinakin haasteina. 

Hermosto toimii kolmen vaiheen kautta. 

1) Aistiminen eli sensorinen vaihe

Hermoston sensorinen afferenttijärjestelmä vastaanottaa tietoa ympäristöstä ja kehon sisäisistä tapahtumista aistien (näkö, kuulo, tunto, maku, haju, tasapaino, proprioseptiikka, interoseptio) avulla ja kuljettaa tiedon selkäydintä pitkin aivoihin.

2) Integraatio eli käsittelyvaihe

Aivot käsittelevät tiedon yhdistämällä sen aiempaan kokemukseen, oppimiseen ja muistiin

3) Reagointi eli motorinen vaihe

Aivot reagoivat synnyttämällä toimintakäskyjä keskushermostosta ääreishermoston kautta lihaksiin. Seuraa ajatuksia, tunteita ja motorisia liikkeitä.

Aktiiviset primitiivirefleksit sotkevat tätä viestiketjua, jolloin hermosto ei voi toimia tarkoituksenmukaisella tavalla. Kun viestiketju on häiriintynyt, keho ja mieli joutuvat epätasapainoon.

Sensomotorisessa valmennuksessa hyödynnetään aivojen plastisuutta eli niiden kykyä muovautua uudelleen. Sammuttamalla hermostoa häiritsevät turhat liikemallit, primitiivirefleksit, aivot uudelleenjärjestyvät, hermoston tila tasapainottuu ja viestiketju voi toimia normaalisti.

Syitä aktiiviseksi jääneille primitiivireflekseille on monia. Aktiiviset refleksit voivat liittyä äidin raskausaikaan tai synnytykseen. Esimerkiksi äidin raskausaikana kokema pitkittynyt stressi, synnytyskomplikaatiot, imukuppisynnytys, sektiosynnytys ja keskosena syntyminen voivat olla aktiivisten refleksien taustalla. Myös aikainen kävelemään ryhtyminen / vähäinen ryömiminen ja konttaaminen vauva-aikana voivat vaikuttaa refleksien integroitumattomuuteen.

Refleksit voivat myös aktivoitua uudelleen myöhemmin elämässä niin aikuisilla kuin lapsillakin. Silloin kyseessä on yleensä jokin psyykkinen tai fyysinen trauma (pitkittynyt stressi, läheisen kuolema, onnettomuus, leikkaukset, aivotärähdys tai mikä tahansa liian suuri kuorma hermostolle).

Valmennus sopii kaikenikäisille n. 5-6-vuodesta eteenpäin. 

Valmennus voi sopia erityisesti:

1. Lapsille ja nuorille, joilla on

- oppimis- ja keskittymisvaikeuksia
- levottomuutta ja ylivireyttä (ADHD/ADD)
- impulsiivisuutta, hyökkäävyyttä
- tunnesäätelyn ja toiminnanohjauksen haasteita
- motorisia haasteita 
- heikko tasapaino
- arkuutta, pelkoja
- aisti yli- ja aliherkkyyksiä
- syömisen ongelmia
- kehitysviivästymiä
- matkapahoinvointia
- yökastelua yli 5-v

2. Aikuisille, joilla on

- vireystilan haasteita (ali- ja ylivireyttä)
- väsymystä, uupumusta
- heikkoa stressinsietoa
- levottomuutta ja keskittymisen haasteita
- unen ja palautumisen haasteita
- ahdistusta, masennusta, paniikkioireita
- jännittämistä sosiaalisissa tilanteissa
-impulsiivisuutta
- kipuja ja lihasjännityksiä (migreenipääkipuja, niska-hartiakipuja, alaselkäkipuja)
- heikko itsetunto

Aikuisten ja lasten haasteet ja oireet voivat olla samanlaisia.

Valmennus alkaa alkukartoituskäynnillä, jossa kartoitetaan hermoston tilaa haastattelulla ja erilaisilla liiketesteillä. Lopuksi kartoitetaan refleksit kehosta. Näiden pohjalta luodaan hoitosuunnitelma, jonka pohjalta valmennusta lähdetään toteuttamaan. Käynnillä ohjataan myös ensimmäiset kotiharjoitteet. Käynnin jälkeen saat sähköpostiisi palautteen hermostosi tilasta ja aktiivisista reflekseistä.

Valmennus aloitetaan aina mororefleksistä, jos se löytyy aktiivisena. 

Kotiharjoitteita olisi hyvä tehdä viitenä (5) päivänä viikossa ohjeiden mukaan. 

Jatkokäynnin voi varata 3-5 vkon päähän, jossa seurataan kotiharjoittelun edistymistä ja tehdään primitiivirefleksejä väsyttäviä hoitoliikkeitä. Käynnin lopuksi tehdään hermostoa rauhoittavia liikkeitä ja päivitetään kotiharjoitteita etenemisen mukaan. 

Valmennuksen kesto riippuu aktiivisena olevien refleksien määrästä, niiden voimakkuudesta, harjoittelun säännöllisyydestä sekä miten usein käyt hoidoissa. Parhaaseen ja nopeimpaan lopputulokseen päästään, kun säännölliseen kotiharjoitteluun yhdistetään vastaanotolla tehtävät hoidot. 

Valmennuksen aikana kuljen rinnallasi, tsemppaan eteenpäin ja olen kokoajan vain yhden viestin päässä!